Hiljaisena heinäkuisena yönä nuori mies miettii tämän maailman järjestystä: kuinka siinä ne, jotka paljon vaivaa näkevät, eivät voi jammertua kiinni elämän koreuksiin.

Romaanista ”Hota-Leenan poika”

Reitin tässä kohdassa ei ole jäljellä enää rakennusta. Haanpää kirjoitti Hota-Leenan pojan tarinaa jo muistivihkoteksteihin nimellä ”Vanhan maatyömiehen elämästä” (Vanha voiman mies, toim. Vesa Karonen)

3 Boning av förebilden till Hota-Leenas son

I den tysta julinatten ligger en ung man och grubblar denna världs ordning: och den innebär, att de, som mycket möda har, inte kan klamra sig fast vid det fagra i livet.

Ur romanen ”Hota-Leenan poika” (”Hota-Leenas son”)

Vid stigens denna etapp finns ingen byggnad kvar. Haanpää skrev berättelsen om Hota-Leenas son redan till texten ”Vanhan maatyömiehen elämästä” (Vanha voiman mies, red. Vesa Karonen. Otava 1995)

3 The house of the real person behind the story of Hota-Leena’s son

On a quiet July night, the young man ponders the order of this world: how those who put in a lot of effort cannot get stuck on the finer things in life.

From the novel ”Hota-Leenan poika” (”Hota-Leena’s Son”)

There is no building on the site anymore. Haanpää wrote the story of Hota-Leena’s Son previously in his notebook under the title of ”On the Life of an Old Farmhand”. (Vanha voiman mies edited by Vesa Karonen).

Ote romaanista: Hota-Leenan poika
Lukija Anna Hämeenaho