Iisakki astui edellä valtava laukku hartioilla, saarnaajan mustan hatun mielenpainuvasti keikkuessa laukun yllä, ja kymmenkunnan naisen seuratessa völjyväkenä, tummissaan kuin varisparvi, eväsnyytteineen ja virsikirjoineen.

Novellista ”Saarnamiestä kyydissä”

Karu suomaisema värittyy vuodenaikojen mukaan. Karpaloiden, kurkien ja hieman kitukasvuisten mäntyjen maasto voi olla myös vaikeakulkuista ja upottavan vetistä. On tunnettava maaperä, jotta siellä voi kulkea turvallisesti. Rämeen laidassa, jalat jämäkästi sorapinnalla on kuitenkin tilaa ajatella ja kuvitella kirjailijan lailla.

9 Kärr

Iisakki gick före med en väldig väska hängande på axeln, predikantens svarta hatt oförglömligt gungande över väskan och med ett tiotal kvinnor i följe, svartklädda som en flock kråkor, kånkande sina matförpackningar och psalmböcker.

Ur novellen ”Saarnamiestä kyydissä” (”Predikantens körkarl”)

Den karga myrmarken byter färg i årstidernas takt. I tranbärens, tranarnas och de något klena tallarnas rike kan marken vara svårgången och på våtaste ställen sjunka under fötterna. För trygg vandring är det därför nödvändigt att känna till terrängen. Vid tallmyrens kant, på stadig grus, finns det gott om utrymme att tänka och fantisera som författaren gjorde.

9 Swamp

Iisakki stepped ahead with a huge bag on his shoulders with the preacher’s black hat memorably swinging above the bag and some ten women following him as mourners dressed in black like a murder of crows with their bundles of food and hymnbooks.

From the short story ”Saarnamiestä kyydissä” (”A Preacher Aboard”)

The barren marshland is coloured by the seasons. The land of cranberries, cranes and slightly stunted pines can be difficult to traverse and in places marshy enough to make your feet sink. You have to know the terrain to be able to move safely. On the edge of the bog, with your feet steady on the gravel road, you have, however; the opportunity to think and imagine like the author.

Novelli: Saarnamiestä kyydissä
Lukija Tiina Tenkula